Jeesus sanoi:
”Totisesti, totisesti: se, joka ei mene lammastarhaan portista vaan kiipeää sinne muualta, on varas ja rosvo. Se, joka menee portista, on lampaiden paimen. Hänelle vartija avaa portin, ja lampaat kuuntelevat hänen ääntään. Hän kutsuu lampaitaan nimeltä ja vie ne laitumelle. Laskettuaan ulos kaikki lampaansa hän kulkee niiden edellä, ja lampaat seuraavat häntä, koska ne tuntevat hänen äänensä. Vierasta ne eivät lähde seuraamaan vaan karkaavat hänen luotaan, sillä ne eivät tunne vieraan ääntä.”
Jeesus esitti heille tämän vertauksen, mutta he eivät ymmärtäneet, mitä hän puheellaan tarkoitti. Siksi Jeesus jatkoi:
”Totisesti, totisesti: minä olen lampaiden portti. Ne, jotka ovat tulleet ennen minua, ovat kaikki olleet varkaita ja rosvoja, eivätkä lampaat ole kuunnelleet heitä. Minä olen portti. Se, joka tulee sisään minun kauttani, pelastuu. Hän voi vapaasti tulla ja mennä, ja hän löytää laitumen. Varas tulee vain varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut antamaan elämän, yltäkylläisen elämän.” (Joh. 10: 1-10)
Tulevaa sunnuntaita kutsutaan Hyvän paimenen sunnuntaiksi. Kirkkovuoden evankeliumitekstinä on tuttu kohta Johanneksen evankeliumista. Jeesus puhuu evankeliumissa lampaista ja paimenesta. Hän on paimen ja me olemme lampaat.
Nyt alkava jääkiekkoturnaus tuo lehtien sivuille tutut teemat. Kuka pelaaja saa pelitoiminnastaan leijonamerkkejä tietyn määrän ja kuka saa lammasmerkkejä. Leijonamerkit kertovat onnistumisesta ja lammasmerkit epäonnistumisesta. Tänä päivänä ei ole muodikasta verrata itseään lampaaseen. Ihmisten korviin kantautuu vaatimuksia; ole leijona, vahva ja itsekäs. Ole taistelutahtoinen niin saat leijonamerkin.
Onko enää paikkaa, jossa voi luvalla olla kuin lammas, joka tarvitsee paimenta? Saako työpaikalla tai kotona olla heikko? Pärjääkö yhteiskunnassa näyttämällä heikkoutensa? Eikö olisi ihanaa, että jossain paikassa saisimme luvalla olla heikkoja? Tuo paikka on Jeesuksen lähellä. Arjen keskellä saamme hakea voimaa rukouksesta. Saamme käydä kaikkivaltiaan Jumalan kasvojen eteen ja tunnustaa syntimme. Saamme käydä Golgatan juurelle ja tuntea armon ja anteeksiannon osaksemme. Jeesus paimenena kutsuu heikkoja. Me saamme luvalla olla heikkoja ja sairaita, tulemme Kristuksessa vahvoiksi.
”Hän oli heikko, kun hänet ristiinnaulittiin, mutta Jumalan voimasta hän elää. Mekin olemme heikkoja, koska olemme häneen liitettyjä, mutta yhdessä hänen kanssaan me elämme Jumalan voimasta, ja te saatte sen tuntea.” (2. Kor. 13:4)
-Klasu
