Syksy puskee eteenpäin kuin juna ja Suomen siioneissakin lienee täysi ”hööki” päällä. Jään kuitenkin kaiken tämän keskellä miettimään onko meillä enää aikaa kohtaamiseen? Pysähdymmekö kohtamaan ja kuuntelemaan niin kanssa ihmistä kuin ennen kaikkea Jumalaa? Maailman murheet näkyvät nyt uutisista ja samalla se saattaa aiheuttaa epävarmuutta ja pelkoa omassakin elämässä. Kantakoot meitä syksyyn Jumalan sana: ”Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon.” (fil. 4:6)
Sinausta,
Klasu